maanantai 20. lokakuuta 2014

Vaunut - check!

Ihana viikonloppu taas takana! Tosin perjantaina "pappa" halusi välttämättä hakea Aatu-koiran yökyläilemään, joten oli aika outoa katsella illalla telsua kun ei joku tuhissut tai jyrsinyt luuta siinä vieressä - kulutin sitten perjantai-illan villisti siivoamalla! Vaihdoin ex tempore parit matot ja verhot perinteisen imuroinnin ja lattioiden pesun lisäksi. Illalla katsottiin Vain elämää ja tunnusteltiin typyn mieletöntä melskettä, mieskin tunsi liikkeet ensimmäistä kertaa! :')
 
Lauantaina meillä pärähti herätyskello hyvissä ajoin, koska heti aamupalan jälkeen suunnattiin päivittämään olemattomia tietojamme lastentarvikeliikkeeseen, vaunut mielessä! Ja ex tempore meiningit jatkuivat, kun poistuimme liikkeestä tälläisten kera <3
 
 

Siis eihän näitä voinut jättää ostamatta? Tykästyin tähän Brion Happy-malliin heti ensisilmäyksellä, ja tuo harmaa kangas on äärimmäisen kaunis, klassinen ja materiaali on varsin mieluinen. Myyjän kanssa pohdittiin meidän tarpeita vaunujen suhteen ja niitä oli oikeastaan kaksi: tahdottiin yhdistelmävaunut jotka tulevat päänsääntöisesti ulkoiluun ja lenkkeilyyn hyvin vaihtelevaan maastoon (täällä maalla kun siirrytään asfaltilta hiekkatielle, sitten pururadalle, sitten metsäpolulle, hiekkatielle jne.) joten rungon on oltava tukeva mutta näppärä ja helppokulkuinen maastossa. Ei siistarvita "hienosäätöjä" kaupunkiolosuhteisiin, vaan vankat kulkupelit, ja sellaiset nämä on! Valittiin myös kiinteä vaunukoppa nostettavan sijaan, on tukevampi vaikeakulkuisessakin maastossa, ja omakotitaloasumisessa lapsen saa heti nostettua vaunuihin kun ei tarvitse liikkua portaita, hisseillä jne. Samaan pakettiin hankittiin myös kuvassa näkyvä hoitolaukku sekä hyttys- ja sadesuoja.

Ostosreissu osui siis täysin nappiin, ja nyt se suurin ostos on tehty! Olen niin onnellinen ja tyytyväinen meidän valintaan! :) Kauppareissun jälkeen tultiin kotiin, mä aloin ruoanlaittoon ja mies meni puuhommiin; saatiin appivanhemmilta taas iso peräkärryllinen polttopuita joita vielä lauantai-illalla yhdessänkin pinottiin puuliiteriin! Pakkastalvi on nyt tervetullut ;)

"Pappa" kotiutti väsyneen Aatu-koiran iltapäivistä pururatalenkin päätteeksi, joten päästiin koko perhe lösähtämään sohvalle puuhommien jälkeen! Välillä maltettiin saunoa ja katseltiin tallennukselta Big Brotheria (kyllä, olemme koukussa...). Lauantaina meillä käynnistyi myös raskausviikko 22, jonka kunniaksi nappasin pikaisesti todistusaineistoa typyn kasvupyrähdyksestä:


 
Sunnuntain sadepäivä <3 rakastan sadepäiviä! Niissä on jotain ihanan tunnelmallista ja melankolista, on ihana touhuta kotona kun ulkona on harmaata ja sade hakkaa ikkunaan. Uhmattiin kuitenkin säätä kun käytiin pyörähtämässä Hyvinkäällä hakemassa miehelle joku... moottoripyörän ja -kelkan osa? En todellakaan tiedä, mutta samalla reissulla piipahdettiin Willassa nappaamassa Subwayn patongit "ärsyttävään pikkunälkään", Suomalaisessa kirjakaupassa, Faunataressa hakemassa tuliaisia Aatulle ja otettiin Kulmiksen korvapuustit matkaan. Kotona keitettiin herkkukahvit, Aatu sai ydinluu-tuliaisensa ja... ja siinä se sunnuntai sitten jotenkin kului, hienohelma-koiraa ei taaskaan todellakaan saatu houkuteltua lenkille, pikapyörähdys pihalla riitti hänelle ja sekin oli aivan liikaa, ulkoilun jälkeisen pesun ja kuivaamisen perusteella! :D Tein taas Aatulle perinteisen sadepäivän puuhan, eli solmin jonkun vanhan rievun/pyyhkeen solmuihin jonka uumeniin ja pieniin väleihin piilottelin jotain herkkupaloja, makkaraa tällä kertaa - tämän parissa jaksetaan touhuta ja haistella sitten pitkään!
 
Nyt onkin jälleen käynnistynyt uusi viikko! Ilmojenkin on lupailtu "talvistuvan" kun päivälämpötilatkin alkavat pysyttelemään pakkasen puolella, ihan parasta! <3 Jääkaapissa odotteleekin punainen maito riisipuuroa varten. Ja hei, 65 yötä jouluun!

2 kommenttia:

  1. Ihanat vaunut! Muistan itsekin sen fiilikset kun sai uudet vaunut kotiin odottelemaan esikoista. <3 Jokin tunnearvo niissä ilmeisesti on sillä en ole malttanut myydä/antaa niitä pois. Tuolla ne turhaan vievät tilaa varastossa mutta kun ei malta niin ei malta.. ja käyttöäkään niille ei (todennäköisesti) meidän taholtamme ainakaan enää ole tulossa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) varmasti on tunnearvoa kun on lapsiaan niissä kyydittänyt. Mä käyn nyt jo ihastelemassa noita vähän väliä!

      Poista