maanantai 30. maaliskuuta 2015

Vaaleanpunaisia kuulumisia!

Ollaan saatu olla typyn kanssa kotona nyt 2,5 viikkoa, tuntuu kyllä että hän olisi aina ollut täällä! <3 meillä on kaikki sujunut oikein hienosti. Typy on reipas syömään, imetys on siis lähtenyt käyntiin tosi hyvin josta olen niin onnellinen! Kahden viikon iässä painoa oli kertynyt 4180g (syntymäpaino 3600g) johon oltiin neuvolatädin kanssa hyvin tyytyväisiä, tässä vaiheessa kun riittäisi että syntymäpaino olisi edes saavutettu - hyvä meidän joukkue! Tietenkään tässä vaiheessa meillä ei ole oikeastaan minkäänlaista rytmiä syömisten tai unien suhteen, typyn tahtiin mennään. Yöt kyllä nukutaan tosi hyvin, kerran tai kaksi herätään syömään ja sitten jatketaan heti unia. Muutaman kerran ollaan otettu pidemmät reilun kuudenkin tunnin yöunet! Siinä vaiheessa alan kyllä vähitellen jo ottamaan typyä syömään, itsellä kun alkaa tuossa vaiheessa olla jo hieman "täysi olo" jos tiedätte mitä tarkoitan :D Iltaisin typy käy ns. yöunilleen noin klo 20-22 jolloin heräillään tankkaamaan uutta unta varten vaihtelevasti siinä puolenyön ja klo 4 välillä. Seuraavan kerran syödään aamulla aika totutusti siinä seiskan aikoihin jonka jälkeen itse jään kyllä jo keittelemään teetä ja tekemään aamupalaa! Yöllä typy syö 10-30 minuuttia jonka jälkeen jatketaan molemmat heti unia. Siispä kun käyn kympin aikoihin itse nukkumaan saan nukuttua kyllä todella hyvin! Pääsääntöisesti syödään n. 3-4 tunnin välein, päivisin näiden välissä sitten seurustellaan, katsellaan, ihmetellään, suukotellaan ja jutellaan. Toki välillä nappaan hänen syömään tiheämminkin mikäli hän tuntuu sitä kaipaavan tai jos ollaan lähdössä johonkin niin ei nälkä heti iske. Typy on jo kovin tarkkaavainen, seuraa katseella kun hänelle juttelee, ilmeilee puheen mukana ja on löytänyt jo hieman oman äänensä. Epämääräinen mölinä on siis alkanut! :D välillä ollaan useampikin tunti putkeen hereillä tyytyväisenä, jolloin äiti pääsee nauttimaan typyn ilmeistä, örinästä ja lautasen kokoisista silmistä <3 sunnuntaina taisin saada ensimmäisen tarkoituksellisen hymynkin :')

Ensimmäisenä viikkona kotona mulle nousi mysteerinen kuume, jonka syy ei oikein selvinnyt, mitään muita oireita kun ei ollut (suurimpana huolena oli toki kohtu- tai rintatulehdus mutta mitään näihin viittaavaa ei löytynyt)! Muutaman kuumepäivän jälkeen tunsin kurkussa ja korvissa orastavaa kipuilua vaikka nielurisani poistettiin viime keväänä toistuvien nielutulehdusten takia. Kävin terveyskeskuksessa kuitenkin varuiksi otattamassa nielunviljelyn. Nappasivat siinä ohimennen myös tulehdusarvon joka olikin mojovat 141 - ja ei kun lääkärille! Nielussa näkyi peitteitä joten sain antibioottikuurin samantien ja jäätiin odottelemaan viljelyn tuloksia. Kuuri puri heti ja vointi koheni huimasti, mutta parin päivän kuluttua viljelyn tuloset näyttivät negatiivista! :o söin kuitenkin kuurin loppuun ja niin jäivät kurkkukipu ja kuume, liekö vain jotain jylläävää pöpöä, mene ja tiedä, mutta pääasia että päästiin takaisin terveiden kirjoihin! Typyn hoivaamiseen kuumeilu ei onneksi vaikuttanut, onneksi mies oli (ja on edelleen) isyyslomalla joten hän passasi ruoat ja herkut nenän eteen ja hoiti meitä <3 Nyt ollaan kuitenkin päästy vaunulenkkeilyn ja touhuamisen makuun, ollaan käyty ruokakaupassa, vähän kyläilemässä ja neuvolassa. Ihanaa arkea siis! Mies palailee töihin pääsiäispyhien jälkeen, sitten alkaa meillä taas uudenlainen arki :) kotiäitiys, here I come!

Aatu-koira on ottanut uuden laumanjäsenen vastaan tosi hienoin isoveljen aikein, kuten oletettiinkin. Kova poika on vahtimaan, haistelemaan ja suukottelemaan. Jokainen vaipanvaihto seurataan silmä tarkkana ja yöllä välillä herää pedistään ja seuraa meitä sohvalle tsekkaamaan että se imetys varmasti hoituu hyvin ;) muutama ensimmäinen yö vahdattiin jokainen mun ja typyn liike, mutta nyt on rauoittunut niin ettei ihan jokaista syöttöä tarvitse välttämättä nousta seuraamaan :D yhtään ei tarvitse pelätä Aatun läsnäoloa typyn kanssa, hyvin voidaan hengailla lattialla koko porukka vierekkäin kun Aatu tosi kauniisti makoilee typyn vieressä, kiehnää ja pistää päätä hänen masulle. Hellyyttävä näky!

Vahtivuorossa!
Aatu vietti lauantaina 5-vuotissynttäreitään! Isä oli järjestänyt Aatulle kunnon synttärijuhlat, kutsut lähetettiin perheelle ja ystäville ja kakkukuva-tilaus tehtiin hyvissä ajoin. Synttärisankarilla oli juhlapäivänään Mikki Hiiri-rusetti kaulassaan ja hän onnellisena vastaanotti vieraat ja monet lahjapaketit ;) Sankarin lempiruoan, eli kalan, innoittamana juhlissa syötiin lohikeittoa ja sämpylöitä, jälkkäriksi oli nameja, mokkapaloja, minun tekemä vaniljainen mangohyydykekakku ja isän ja äitipuoleni väsäämä iso täytekakku johon he olivat tilanneet kakkukuvan Ullan Unelmasta, kuvassa komeili tietysti hieno mäykky herra kesänurmikolla!

Isän teettämä kutsu Aatun pirskeisiin! On se hönö! :D
Juhlat olivat tosi onnistuneet, niin ihana juttu että iskän porukka halusi tuollaiset järjestää pienelle karvavauvalle! Oli ihana nähdä kerralla kaikkia läheisiä, typyä en paljon juhlissa ehtinyt hoitaa kun hän lensi sylistä syliin ihasteltavana <3 juhlista mies siirtyi varpajaisiinsa ja me matkattiin jatkamaan leppoisaa iltaa kotiin! Oli mukava päivä :) Sunnuntaina sitten sattuneesta syystä pötköteltiin vain kotosalla, käytiin vaunuilemassa ja katseltiin telsua.

Synnytyksestä on nyt tosiaan se 2,5 viikkoa ja olen palautunut kyllä todella hyvin! Selvisin tosi vähällä koko prosessista, kätilökin tokaisi meille että "tervetuloa uudelleen, teidät on luotu tähän hommaan!" :D Ulkoilu maittaa vaikka toki ollaan vaunuilut otettu vielä tosi rauhaksiin! Vasta jälkitarkastuksen jälkeen aion jatkaa siitä mihin jäin ennen raskautta liikunnan osalta, juoksuaskeltakaan en uskalla ottaa ennen sitä! Nyt nautiskellaan vielä rauhallisesta menosta :)

Itse synnytyksestä aion kyllä varmasti kirjoittaa oman juttunsa, on sitten kiva että siitä jää itsellekin jotain konkreettista jos ajan kuluessa meinaa unohtaa kuinka se homma etenikään :) juuri katselin kännykästä sairaalassa otettuja kuvia ja sydän meinaa pakahtua! Voi sitä tunnetta kun ensimmäisen kerran näki tuon mustahiuksisen nyytin siinä sairaalapedillä, josta sain hänet ihokontaktiin samantien... <3 ei tätä voi sanoilla kuvata tai rahalla mitata, on se niin äitin mussukka.

Nyt täällä odotellaan että typy heräilee päikkäreiltään, jos lähdettäisiin sen jälkeen käymään mun äidin luona kahvilla? Katsotaan kuinka kauan uni vielä maittaa :)

ps. En aio laittaa tänne blogiin typystä lainkaan kasvokuvia, haluan parhaani mukaan varjella tuota pientä nassua ja olla tarkkana sen suhteen mitä tietoa hänestä internetin syviin syövereihin laitan. Tämän varmasti jokainen vanhempi ymmärtää :) Facebookin kaverilistan siistin jo raskausaikana vain sellaisiin ihmisiin keihin koen voivani luottaa ja keiden kanssa olen todella tekemisissä - näin voin sinne hyvillä mielin laittaa muutamia kuvia ihasteltavaksi meidän rääpäleestä.

10 kommenttia:

  1. Voi miten ihanaa lukea kuulumisianne! :) Kaikkea hyvää teidän vauvan tuoksuisiin arkipäiviin! <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla! Höpistävää olisi vaikka kuinka. Kiitos kovasti <3

      Poista
  2. Voi miten kiva kuulla teidän uudesta arjesta, kuulostaa niin ihanalta! <3 ja Aatun juhlat kutsuineen, mahtava pappa! :D

    - jemmy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko sanoa että on tämä vielä ihanampaa kuin mitä kuvittelin <3 ja myös helpompaa, kaikki tuntuu sujuvan omalla painollaan!
      Ja kyllä, pappa on vähän pöllähtänyt :D aina he jaksavat pyytää Aatua hoitoon tai yökylään, nyt tähän on liitetty mukaan jo typykin! Tovi taitaapi siihen kyllä mennä :D

      Poista
  3. Ihana lukea, että voitte hyvin ja vauva-arki on lähtenyt hienosti käyntiin kuumeilusta huolimatta. Ihana tuo Aatun kutsukortti :D :D Tuulkaahan käymään toimistolla kun ehditte <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tänä aamuna mietin teitä, että voitaisiin joku päivä ajella teittiä moikkaamaan! :) täytyy vaan etukäteen varmistella että olisitte suurin osa paikanpäällä! Niin ihana nähdä pitkästä aikaa!

      Poista
  4. Olipa ihana lukea teidän kuulumisia - toivottavasti jatkat kirjoittelua aina kun aika sitä suo :) Vaikuttaa kaikki menneen hyvin, ja ihanaa, että miehesi on myös vähän pidemmän pätkän nyt kotona teidän kanssa! Ps. ihana Aatu, ja ihanat kekkerit ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pyrin säännöllisesti käydä täällä höpisemässä, varmasti paremmin sitten kun saadaan vähän jotain päikkäri-rytmiä tms. :) nyt päivisin kun typy nukkuu ja mies on ollut kotona, ollaan hyödynnetty se aika yhdessä syömiseen, leffan tai sarjojen katseluun tai muuhun touhuamiseen! Päivät hurahtavat aivan tajutonta vauhtia :D
      Aurinkoisia kevätpäiviä sinne <3

      Poista
  5. Ihana kuulla teidän perhearjen kuulumisia! Ja on se Aatu loistopoika :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla <3
      Aatu on kyllä ihan paras isoveli :)

      Poista