Ikimuistoisia hetkiä!

Meillä oli eilen jännittävä päivä! Ajoin suoraan töistä miehen työpaikalle, josta ajeltiin yhdessä kohti Helsinkiä. Mies kävi ensin hammaslääkärissä, jonka jälkeen painuttiin nälkäisinä Kamppiin syömään! Yritettiin käydä vähän kurkkimassa lähistöllä olevia ruokapaikkoja, mutta mikään ei kovin inspannut - paitsi jäätävä tuuli inspasi takaisin Kampin sisätiloihin, joten ei kun Memphisiin :) Hyvin maistui ja saatiin samalla höpistyä päivän kuulumiset ja odotella jännittyneinä että kello lähenisi puolta seitsemää... Kuuden jälkeen lähdettiinkin sitten talsimaan masut täynnä kohti Raskausklinikkaa ja KYLLÄ, 3D/4D-ultraa!! Mua oli jännittänyt koko päivän ihan niin että välillä tuli oikein oksettava olo! :D Mikään "hätä-jännitys" se ei ollut sillä oltiinhan me rakenneultrassa jo kuultu että pienokaisella on siellä kaikki hyvin, mutta sellainen ihana kutkuttava jännitys oli kyllä ilmassa; nähtäisiköhän me meidän tytön kasvot ensimmäistä kertaa? Millainen ihminen me kaksi saadaan aikaiseksi? Näkyykö hänessä jo meidän piirteitä?

Oltiin Raskausklinikalla jo hyvissä ajoin, ja juuri oikeaan aikaan meidän kutsuttiin lääkärin huoneeseen. Meidän perinatologina toimi aivan ihana ja rauhallinen mies, joka ensin kirjasi tietomme koneelle ja sitten saimmekin siirtyä samantien tutkittavaksi! Ja siellä taas ruudulla keikkui pieni sammakonpoikanen <3

On se aivan huikeeta mitä kaikkea nykyisin voidaankaan jo raskausaikana selvittää! Ja kuinka se ultra voikaan toimia niin fiksusti; vain nappia painamalla lääkäri sai muutettua näkymään luiden sijaan sisäelimet, välillä katsottiin 2D:nä ja välillä taas sillä uskomattoman tarkalla värillisellä liikkuvalla kuvalla - oudointa oli taas nähdä ja tuntea pienen liikkeet samaan aikaan, tulee jotenkin todella utopistinen olo? :D

Typy voi siellä edelleen vallan mainiosti! Hän on hyvin syvällä lantiossa pää tiukasti alaspäin, ja kuten rakenneultrassakin niin myös tässä tämä aiheutti hieman hankaluuksia saada kasvoja näkyviin! Kovin siellä ujosteltiin ja oikein käännettiin päätä aina poispäin "kameran alta" :D ihan on yhtä kuvauksellinen kuin äitinsäkin... Mutta loppujen lopuksi odotus palkittiin kahdella oikein kauniilla kasvokuvalla <3 Saatiin siis samalla varmistettua ettei hänellä ole mitään huuli-suulakihalkiota tms., myös aivojen rakenne aivokurkiaisineenkin oli hyvin kaunis ja juuri kuten pitääkin.

Äärimmäisen tarkkaan käytiin myös läpi selkäranka ja -nikamat, kaikenkaikkiaan koko luusto mittoineen, sisäelimet ja niiden toiminta läpileikkauksineen, liikkuvuus jne. Yhdessä kohtaa näimme jopa kuinka tytön kieli liikkui suun sisällä kun hän nassutteli lapsivettä! :D Käsittämätöntä...

Ja samalla saatiin toki vielä varmistus siitäkin että tyttö siellä asustaa! <3 Huh, saadaan pitää viime viikonloppuna saadut aivan ihanat tuliaiset: pienen pieni farkkumekko ja siihen kuuluva valkoinen neule, vaaleanpunaiset ballerinatossut jne. Keep them coming! ;)

Saatiin käynniltä mukaan kirjallinen kooste sikiön kasvusta, liuta kuvia ja myös DVD-tallenne! Kuvia on mahdollista saada tallennettua myös muistitikulle, joten saa kyllä varmasti kallisarvoiset muistot talteen :)

Vasta kahdeksan jälkeen päästiin siis ajalemaan takaisin miehen työpaikan kautta kotiinpäin, olipa pitkä päivä! Kotimatkalla haettiin myös Aatu kotiin joka oli viettänyt kunnon hemmottelupäivän "papan" luona herkkuineen ja lenkkeineen :) Kotona katsotiin vielä Aku ja 7 ihmettä (naurettiin taas ihan hulluna, on se vaan aikamoinen tapaus!) jonka jälkeen rysähdin sänkyyn. Nukahdin varmaan samalla hetkellä kun laskin pään tyynyyn.

Tiistaina käväsin myös neuvolassa, jossa kaikki oli hieman laskenutta hemoglobiiniani lukuunottamatta hyvin! :) Viikkoja on nyt kasassa 23 ja sf-mitta napsahti ensimmäisellä mittauksella kauniisti keskikäyrän alatuntumaan. Ei muuta kuin rautakuuria päälle ja muuten jatketaan samaan malliin <3

Huomisen työpäivän jälkeen olisikin taas työviikko pulkassa ja leppoisa viikonloppu edessä, aamukammassa on jäljellä enää 15 työpäivää! Oi loma... miten sitä odotankaan!<3

Sunday funday happyday!

Huomenta!

Kelloja siirretty (tosin iPadin kello näyttää pysyvän sitkeästi kesäajassa)! Nousin sängystä  yöpöytäkellon näyttäessä vähän yksi kahdeksan, että kyllä nyt malttaa jo nousta - kunnes nappasin kännykän käteeni ja muistin että jaahas, kello onkin vasta vähän yli seitsemän. No, silti ylös aamupalan tekoon, Aatu-koiran kainaloon viltin alle sohvalle ja laitoin taas parit kynttilätkin päälle <3 oon jotenkin nykyään tykästynyt polttamaan kynttilöitä aamuisin, hämärä aamu tuntuu paljon mukavammalle :) istuskelen vieläkin iPad sylissäni tässä olohuoneen sohvalla, äsken havahduin torvimaiseen kuoroon pihalta ja kyllä! Joutsenet, niistä lähtee kyllä aikamoinen metakka, se ääni on jotenkin tosi luonnoton :D tuossa ne vieläkin joella pörräävät, niitä on varmaan 15 ja kova mölötys käy vähän väliä, ilmeisesti erimielisyyksiä mihin matka tuosta jatkuu ;)

Kummallisia luontoääniä kuuluu myös makkarista, mies on vielä täysin untenmailla kuten tästä viltin alta kuuluvasta tuhinasta päätellen on Aatukin. Meillä oli tosiaan eilen pihatalkoot, miehet saivat upeasti raivattua pari kaadettua puuta ja pilkottua niitä kuivamaan. Myös appivanhemmat pyörähtivät pikaisesti tuomassa Tallinnan tuliaisia (vaaleanpunainen pehmeä paketti, aivan mielettömän suloinen) ja Aatu pääsi hillumaan heidän Allu-koiransa kanssa. Mä pyöräytin ison lasagnen työn raskaan raatajille joka näytti salaatin kanssa maistuvan porukalle hyvin! Pikaisesti tein samalla uunin lämmityksellä myös pellillisen mokkapaloja: se klassinen leivonnainen kotitalouden tunneilta joka aina vain maistuu yhtä ihanalta :) niitä jäi vielä reippaasti tämänkin päivän kahvivieraille! Raskas työ vaatii kuitenkin raskaat huvit, joten loppuilta sujui miesten osalta paljuillen ja saunoen - naurun räkätyksestä päätellen voisin veikata että hauskaa oli! :D Mä olin koko illan jotenkin aivan vekillä, ruokailu venähti pari tuntia liian pitkäksi ja jotenkin se höntti olo jäi päälle koko loppuillaksikin. Joten pötköteltiin Aatun kanssa sohvalla, maistelin Benkun jogurttijätski-uutuutta (joka oli ihanan raikasta, kovin vadelmainen) ja mentiin hyvissä ajoin nukkumaan, mies kampesi parin tunnin jälkeen viereen.

Ulkona on kovin sunnuntaihin sopiva harmaa keli, sade senkun ropisee! Tänään otetaan lunkisti, ruoaksi on yhtä meidän suurinta herkkua: perunamuussia, mustaa makkaraa ja puolukkahilloa <3 se Tapolan mustamakkara joka myydään hyllyllä tyhjiöpakatussa (kirjoitin ensin ilmakuivatussa... No tavallaan sitäkin :D) paketissa, on niiiiin herkkua kun se saa itse paahtaa uunissa ihanan rapeaksi.
Myös rakkaita kahvivieraita odotellaan iltapäivistä! Siinäpä se sunnuntai meneekin, Aatu-hienohelman kanssa tuskin pääsee lenkille mikäli sade jatkuu...

Nyt voisin mennä kyllä vähän herättelemään tuota miestä, ja ehkä napata aamupalan jälkkäriksi pienen pienen mokkapalan?

Kylmää kylmää - toistaiseksi!

Päivät kuluvat aivan tajutonta vauhtia, taas on työviikko pulkassa ja viikonloppu edessä, ihanaa! Viikkoon on kuulunut töitä, Aatu-koiran kanssa touhuamista, lenkkeilyä, kampaajalla istumista ja jo ihanaa joulufiilistelyä, kun keittelin toissailtana riisipuuroa ja glögikiisselin <3 Suosittelen glögikiisseliä riisipuuron kaveriksi, on kovin maukas, jouluinen, nopea (kuumennettu glögi vain suurustetaan perunajauhoilla kiisseliksi) ja mukavaa vaihtelua sille toki myös ihanalle kaneli-sokerille!

Ajatella että mulla on enää 4 viikkoa töitä jäljellä, sitten koittaa pitkään ja hartaasti kaivattu kesälomani!! Kyllä sitä on jo odotettu ja huomaa olevansa sen joutenolon tarpeessa, kun on kesänkin puurtanut töitä (ja se alkuraskauden pahoinvointi siihen päälle...). Viimeksi olin kunnon lomalla viime jouluna (pyhien ajat, eli sen kaksi viikkoa), huhtikuussa vietimme viikon Singaporessa mutta tuosta "kotilomasta" on kohta liki vuosi. Kyllä sitä kaipaa! Aika hassua, että neljän viikon päästä tähän aikaan on viimeinen työpäivä hetkeen jo takana. Ihan parasta saada viettää ensin pitkä joululoma miehen kanssa ja sitten tammikuussa virallisella äitiyslomalla orientoutua tuon mahassa alati möngertävän pienen ihmisen saapumiseen.Vaikka toisaalta onkin inhottavaa jättää aivan mieletön työporukka taakse <3

Oli niin mahtavaa kun saatiin pakkaset tänne eteläänkin, vaikka ennustuksen mukaan ne kaikkoavat jo tulevan viikonlopun aikana - kunhan tulevat vain pian takaisin, kiitos! Tiistaisella lenkillä todistettiin Aatu-koiran kanssa tämän talven ensimmäiset lumihiutaleet.

"Pics or it didn't happen!"

Tänään perjantaina tein töiden jälkeen pikaisen siivousoperaation, vaihdoin puhtaat lakanat ja sytytin kynttilämeren! Mies innostui siivoamaan myös saunan, päästään siis kohta mäntysuovan tuoksuisiin löylyihin. Nyt odotellaan vain sitä saunan lämpiämistä ja loppuilta kuluu perinteisesti sohvannurkassa kun katsotaan putkeen Vain elämää ja Posse! Huomenna lauantaina puuhommat jatkuvat, mies rekrysi pari kaveriaan mukaan ruokapalkalla ja eiköhän se paljukin miehille lämpiä illaksi ;) Ajattelin pyöräyttää ruoaksi lasagnen joka maistuu kaikille, jotain voisi leipaistakin jälkkäriksi!

Sunnuntaiksi lupailivat alustavasti jälleen sadepäivää, saas nähdä mitä kivaa keksitään!

Vaunut - check!

Ihana viikonloppu taas takana! Tosin perjantaina "pappa" halusi välttämättä hakea Aatu-koiran yökyläilemään, joten oli aika outoa katsella illalla telsua kun ei joku tuhissut tai jyrsinyt luuta siinä vieressä - kulutin sitten perjantai-illan villisti siivoamalla! Vaihdoin ex tempore parit matot ja verhot perinteisen imuroinnin ja lattioiden pesun lisäksi. Illalla katsottiin Vain elämää ja tunnusteltiin typyn mieletöntä melskettä, mieskin tunsi liikkeet ensimmäistä kertaa! :')

 

Lauantaina meillä pärähti herätyskello hyvissä ajoin, koska heti aamupalan jälkeen suunnattiin päivittämään olemattomia tietojamme lastentarvikeliikkeeseen, vaunut mielessä! Ja ex tempore meiningit jatkuivat, kun poistuimme liikkeestä tälläisten kera <3

 

 

Siis eihän näitä voinut jättää ostamatta? Tykästyin tähän Brion Happy-malliin heti ensisilmäyksellä, ja tuo harmaa kangas on äärimmäisen kaunis, klassinen ja materiaali on varsin mieluinen. Myyjän kanssa pohdittiin meidän tarpeita vaunujen suhteen ja niitä oli oikeastaan kaksi: tahdottiin yhdistelmävaunut jotka tulevat päänsääntöisesti ulkoiluun ja lenkkeilyyn hyvin vaihtelevaan maastoon (täällä maalla kun siirrytään asfaltilta hiekkatielle, sitten pururadalle, sitten metsäpolulle, hiekkatielle jne.) joten rungon on oltava tukeva mutta näppärä ja helppokulkuinen maastossa. Ei siistarvita "hienosäätöjä" kaupunkiolosuhteisiin, vaan vankat kulkupelit, ja sellaiset nämä on! Valittiin myös kiinteä vaunukoppa nostettavan sijaan, on tukevampi vaikeakulkuisessakin maastossa, ja omakotitaloasumisessa lapsen saa heti nostettua vaunuihin kun ei tarvitse liikkua portaita, hisseillä jne. Samaan pakettiin hankittiin myös kuvassa näkyvä hoitolaukku sekä hyttys- ja sadesuoja.

Ostosreissu osui siis täysin nappiin, ja nyt se suurin ostos on tehty! Olen niin onnellinen ja tyytyväinen meidän valintaan! :) Kauppareissun jälkeen tultiin kotiin, mä aloin ruoanlaittoon ja mies meni puuhommiin; saatiin appivanhemmilta taas iso peräkärryllinen polttopuita joita vielä lauantai-illalla yhdessänkin pinottiin puuliiteriin! Pakkastalvi on nyt tervetullut ;)

"Pappa" kotiutti väsyneen Aatu-koiran iltapäivistä pururatalenkin päätteeksi, joten päästiin koko perhe lösähtämään sohvalle puuhommien jälkeen! Välillä maltettiin saunoa ja katseltiin tallennukselta Big Brotheria (kyllä, olemme koukussa...). Lauantaina meillä käynnistyi myös raskausviikko 22, jonka kunniaksi nappasin pikaisesti todistusaineistoa typyn kasvupyrähdyksestä:

 

Sunnuntain sadepäivä <3 rakastan sadepäiviä! Niissä on jotain ihanan tunnelmallista ja melankolista, on ihana touhuta kotona kun ulkona on harmaata ja sade hakkaa ikkunaan. Uhmattiin kuitenkin säätä kun käytiin pyörähtämässä Hyvinkäällä hakemassa miehelle joku... moottoripyörän ja -kelkan osa? En todellakaan tiedä, mutta samalla reissulla piipahdettiin Willassa nappaamassa Subwayn patongit "ärsyttävään pikkunälkään", Suomalaisessa kirjakaupassa, Faunataressa hakemassa tuliaisia Aatulle ja otettiin Kulmiksen korvapuustit matkaan. Kotona keitettiin herkkukahvit, Aatu sai ydinluu-tuliaisensa ja... ja siinä se sunnuntai sitten jotenkin kului, hienohelma-koiraa ei taaskaan todellakaan saatu houkuteltua lenkille, pikapyörähdys pihalla riitti hänelle ja sekin oli aivan liikaa, ulkoilun jälkeisen pesun ja kuivaamisen perusteella! :D Tein taas Aatulle perinteisen sadepäivän puuhan, eli solmin jonkun vanhan rievun/pyyhkeen solmuihin jonka uumeniin ja pieniin väleihin piilottelin jotain herkkupaloja, makkaraa tällä kertaa - tämän parissa jaksetaan touhuta ja haistella sitten pitkään!

 

Nyt onkin jälleen käynnistynyt uusi viikko! Ilmojenkin on lupailtu "talvistuvan" kun päivälämpötilatkin alkavat pysyttelemään pakkasen puolella, ihan parasta! <3 Jääkaapissa odotteleekin punainen maito riisipuuroa varten. Ja hei, 65 yötä jouluun!

Happy happy happy news!

Viime keskiviikkona, 8.10., suunnattiin me miehen kanssa Hyvinkään sairaalaan rakenneultraan. Edellisen neuvolakäynnin ylläri-ultraus oli rauhoittanut mieltä niin että tiesin siellä kaiken olevan suurpiirteittäin hyvin, mutta toki jännitti silti ihan hirvittävästi... Onneksi päästiin hyvissä ajoin tutkimushuoneeseen jossa meidät vastaanotti aurinkoinen ja kokenut kätilö. Sain samantien hypähtää ultran lähettyville samalla kun kätilö kyseli voinnistani ja mahdollisista supisteluista, joita en vielä ole havainnut. Heti päästiin onneksi asiaan ja ruudulle tuli näkyville ihana pienokainen, 20cm pitkä ja 300g painoinen ihminen <3 Siellä hän pötkötteli kuulemma virtsarakkoni päällä (en yllättynyt...), hyvin syvällä lantiossa pää alaspäin. On se uskomatonta mitä kaikkea voidaan ultrauksella nykyän selvittää, ja ennenkaikkea minkä ammattitaidon se vaatii että niistä todella osaa tulkita mitään, meillä meinasi miehen kanssa olla hieman vaikeuksia vaikka kätilö aina havainnollisti missä mikäkin ruuminosa menee :D Mutta ensin tsekattiin että kaikki näytti raajallisesti olevan kunnossa, kaksi kättä ja kaksi jalkaa oikeine luineen ja jotka liikkuvat kauniisti. Hyvin tarkkaan tutkittiin myös aivolohkot, kallon luusto, ruokatorvi, mahalaukku, suolisto ja virtsarakko. Sydämen toimintaa seurattiin tarkkaan, monesta eri kulmasta, väreillä ja hidastettuna; keksi eteistä ja kaksi kammiota joiden välillä veri kiersi nätisti. Myös napanuoran verivirtaus tarkastettiin ja laskettiin suonten määrä. Muutoin käytiin läpi myös vauvan yleinen liikkuvuus, istukka ja lapsiveden määrä - kaikki näytti hänellä olevan siellä mitä parhaiten <3

Siinä tutkimusten lomassa pohdiskelin ääneen että mahtaisikohan sitä selvitä kumpi sieltä olisikaan tulossa. Hetken ja eri kulmista tutkittuaan, totesi kätilö hyvin varmasti "kyllä tämä tyttö on!" - pieni prinsessa! Kyyneleet silmissä naureskeltiin uutista, miten ihanaa! Niin osui kaikkien veikkaukset oikeaan, kovin olivat ystävät ja perhe varmoja että tyttö siellä on ;)

Ultran jälkeen lähdettiin miehen kanssa Willaan syömään! Siinä ruokia odotellessa soiteltiin perhe ja ystävät läpi ilouutisten merkeissä. Oltiin aivan ihmeissämme ja minä Naantalin aurinkona yritin malttaa saada ruokani syötyä, fiilis oli jotenkin tosi jännittynyt, onnellinen ja hysteerisen rauhallinen samaan aikaan! Jälkkärikahvien jälkeen käytiin vielä vähän shoppailemassa, päätarkoitus oli löytää
ystävälle babyshower-lahja mutta tarttuipa sieltä Lindexin lastenosastolta jotain meillekin <3

Käytiin samalla reissulla vielä ruokakaupassa kunnes lähdettiin ajelemaan kotiin! Ilta meni vielä ihmetyksen vallassa, katseltiin telkkua ja löhöttiin vain sohvalla, sadepäivä kun ei houkutellut lenkille - hienohelma-mäykkykin vain kaivautui syvemmälle viltin uumeniin kun kehtasin ehdottaa ulkoilua!
Oli kyllä ihana ja jopa hieman taianomainen päivä!

Nyt ovatkin käynnistyneet pohdinnat, ja hyvin laajassa mittakaavassa; uusi tilavampi auto, vauvanhuone, vaunut... mitä kaikkea! Nimi-asia on onneksi nyt helpoin, sillä tytölle meillä on ollut nimi jo usemman vuoden, yksi pohdittava asia vähemmän :)

Vauvanhuoneen osalta olen vielä aika sekaisin, kovin olen yrittänyt etsiä eri ideoita ja vinkkejä esim. Pinterestin ihanasta maailmasta mutta tämä valinnanvaikeus! On niin ihania värimaailmoja, jotenkin omaa silmää miellyttää ehkä eniten sellainen rauhallisen pinkin/vaaleanpunaisen, harmaan ja luonnonvalkoisen yhdistelmä. Myös keltainen on raikkaan neutraali mutta onko se helposti liian rauhaton? Mies haluaisi ehdottomasti saada huoneeseen jollain tapaa Nalle Puhia, mutta onko se sitten ihan tapettina ja muina pieninä yksityiskohtina - ihanaa suunnittelua!

Vaunuissa oma silmäni on mieltynyt eniten Emmaljungaan ja Brioon uusimpiin malleihin. Suunniteltiinkin reissua lastentarvike-liikkeisiin jotta saadaan vähän tuntumaa eri merkeistä ja malleista, ollaan kyllä aika noviiseja tässä asiassa; mihin asioihin kiinnittää huomiota, mitä vaunuille tulee olla ja mitä ei? Tällä hetkellä ajattelen lähinnä niin, että en toivo pieniä kääntyviä eturenkaita, värimaailmana harmaa/musta ja... no, siinäpä se, tämän enempää en vaunuista tiedä! Onneksi olen kuullut että liikkeissä saa asiantuntevaa palvelua :)

Ja autosta... no, tämä on kyllä täysin miehen valtakuntaa, väristä voin kertoa mielipiteeni! :D

Viikonlopun touhuja!

Lauantaina vietimme laatuaikaa ystäväpariskunnan kanssa ja aamu aloitettiin parhaalla mahdollisella tavalla eli Fazerin brunssilla! Oma kroppani toimii niin että aina aamuisin on aivan jäääätävä nälkä, joten onneksi olimme varanneet pöydän ja välittömästi kiiruhdimme aamulla brunssiherkkujen äärelle - toki nälkäisenä ja kaikista tuoreista leivistä ja herkuista innostuneena en muistanut napata yhtäkään kuvaa! :D Mutta voin luvata että hyvää oli...

Loppupäivä vierähti masut täynnä kauppoja kierrellen! Selvittiin onneksi ilman sadetta, vaikka sitten kotona oli ripotellut vettä koko päivän ja vielä illankin, iltalenkki hienohelma-mäyräkoiramme kanssa jäi siis lyhyeen ;) Ikävä oli kuitenkin Helsinki-päivän aikana tullut kun ilta sujui näin:

Sunnuntaina mies lähti aikaisin aamusta kalastamaan, kotona sunnuntai hyödynnettiin siivoillen ja pyykkiä pesten, mikäs sen parempaa! Sienimetsäänkin oli tarkoitus mennä mutta apurini oli käynyt apajilla jo kurkkimassa ja eipä kuulemma kannata mennä - vasta alkavia ja nousevia pieniä suppiksia löytyi! Joten sunnuntai jatkui pitkällä lenkillä, ruoanlaitolla ja sen kalamiehen odottelulla - kalasaalis jäi sen verran heikoksi että ruoaksi kuhan sijaan päätyi jo monta päivää himoitsemani jauheliha-makaronilaatikko <3

Ja munamaitoon tehtynä, tietysti!

Nyt uudella energialla uuteen viikkoon ja keskiviikon rakenneultraa odotellen, KÄÄK! <3 Suostuisikohan tuo pieni möngertäjä hieman kertomaan että millä värillä se hänen huoneensa kannattaisikaan tapetoida? Se jää nähtäväksi :)

Ps. Fazerilta on tullut uusi jouluinen suklaauutuus! Tummaa suklaata, omenaa, krokanttia ja hasselpähkinää:

Tämä ei kyllä sopinut omaan suuhuni lähinnä tumman suklaan vuoksi, itse olen enemmän maitosuklaan perään :) Joten kyllä ne Fazerin piparkakku- ja joulusuklaat pesevät tämän version mennen tullen!

Lokakuu!

Lokakuu on täällä! Minulle lokakuu on lupaus joulusta, ja yllättäen siksi yksi vuoden ihanimmista kuukausista :)

Jotkut ovat varmasti järkyttyneitä siitä, että joulu hiipii kauppoihin ja mainoslehtisiin jo lokakuussa, mutta jouluihminen vain hykertelee onneissaan! Joulunaika on niin lyhyt, että suuri osa siitä ihanuudesta on sitä odotusta ja meidän perheessä virallinen joulunodotus alkaa lokakuussa! Silloin saa rauhassa lämmitellä glögiä, suunnitella jouluherkkuja, aaton koristeluja ja syömisiä aivan rauhassa. Toki voin myös samaan hengenvetoon tunnustaa, että kyllä, kuuntelin Spotifysta Michael Bublen joulualbumia lauantaina kardemummakakkua leipoessani... ;)

Joulussa parasta on se joulu. Ne tuoksut (jouluruoat ja erityisesti se kinkun tuoksu juoluaamuna on ihana vaikka en kinkusta sen suuremmin välitäkään, piparit, glögi, kuusi, kynttilät jne.), tietynlainen seesteisyys ja joululoma, touhuaminen (kaikenlainen puuhastelu; piparien leipominen, joka vuotisen Muumi-piparkakkutalon väkerrys, joulukorttien askartelu jne.), rakkaiden ihmisten kokoontuminen ja se tunnelma! Aatto on ehdottomasti vuoden paras päivä, se on niin täynnä perinteitä ja tunnelmaa :)Aattoon kuuluu rauhallinen aamupala kun kuusi jo tuoksuu olkkarissa ja kinkku on nostettu uunista, katsellaan telkkarista jouluohjelmia (Joulupukin kuumalinja!!) ja koristellaan yhdessä joulukuusi.

Sitten ollaankin lähdetty porukalla lounaalle isovanhemmilleni, jossa on jättikattilallinen riisipuuroa (ja tietty se manteli), sekametelisoppaa, taatelikakkua ja se mummolan tunnelma. Mummo ja pappa ovat myös jouluihmisiä ja siellä on koti aina ihan joulutunnelmissa! On aito kuusi, koristeet ja se yksi perinne joka on säilynyt lapsuudesta asti: mummolan eteisen seinällä roikkuu aina aattona iso joulusukka joka on täynnä pieniä suklaapatukoita ja herkkuja! Da Capoa, pätkistä, tikkareita ja Suffeleita :) Siinä katsotaan aina Lumiukko jonka jälkeen lähdetään hautausmaan kautta takaisin valmistelemaan sitä vuoden odotetuinta ruokahetkeä (välillä ollaan käyty hautausmaalla vasta sit illalla kun on pimeetä, se kynttilämeri on uskomaton... nyt muutamana vuonna kyseinen reissu on jäänyt kokonaan välistä kun on ollut kurja keli ja se sauna on houkutellut paljon enemmän - onneksi sen kynttilän voi sytyttää kotonakin kaikkien edesmenneiden läheisten muistoksi). Siellä me äidin kanssa touhutaan pöytää jo koreaksi samalla kun hoituu pari erää Yatzya tai ristiseiskaa.

Jouluki meitä kokoontuu useimmiten toki äiti ja isäpuoli, pikkuveli ja meidän perhe, mummo ja pappa sekä sisko ja veli perheineen, toki välillä ovat viettäneet joulua myös omilla appivanhemmillaan, onneksi jouluna riittää vielä monta juhlapyhää jolloin nähdä ja herkutella! Siinä sitten rauhassa syödään jouluruoat, keitetään glögit jälkkäriksi ja tuhotaan porukalla olkkarin pöydällä olevaa kippoa joka on pullollaan suklaakonvehteja ja marmeladia... ja odotellaan joulupukkia! :) Joulupukki tulee jakamaan lahjat ja höpöttää siinä hetken, siinä kyllä tovi vierähtää kun seurataan lasten pakettien avaamista - ja mun sisko seuraa mun pakettien avaamista. Vähitellen alkaa siinä olla ilta jo niin pitkällä, että ihmiset hiipivät omiin koteihinsa nauttimaan aaton rauhasta! Ja niin mekin miehen kanssa <3 lämmitetään aina kotona puusauna, katsotaan joku hyvän tuulen leffa ja syödään suklaata. Jouluaatto on niin ihana, ja tuo ilta oman kodin rauhassa kruunaa kaiken!

Ensi vuonna joulumme tulee olemaan hieman erilainen, kun joukossa on yksi pieni tonttu lisää! Haluan säilyttää meidän perheessä monia perinteitä joihin olen lapsuudessani tottunut, ja toivottavasti saan jatkettua joulurakkautta myös tuleville sukupolville! Tärkeintä joulussa on perhe, läheisten ihmisten läsnäolo ja rauhallisuus (sen oleellisen, eli ruoan, lisäksi). Haluankin myös jatkossa ns. jakaa joulun niin, että aatto vietetään yhdessä ja joulupäivä toisessa paikassa, mikäli ei koko poppoo kokoonnuta kerralla yhteen (tällä meidän yhdistyvällä pesueella meitä olisi meinaan armeijallinen!), paikasta toiseen hyppimiseen aattona ei ryhdytä - mielummin sitä rauhoittuu rakkaiden kanssa yhtenä päivänä ja toisten rakkaiden kanssa toisena, onneksi joulu kestää monen monta päivää! ;)

Monet kokevat joulun valitettavan stressaavaksi ajaksi; on kokkausta, siivousta, koristelua ja lahjarumbaa - mutta se asenne lähtee jokaisesta itsestään! Tunnelmallisen ja rennon joulun salaisuus on organisointi, jossa me aletaan äidin kanssa olla jo ammattilaisia. Ollaan yhdessä tehty muut jouluruoat jo ennen aattoa pakkaseen valmiiksi, joten aattoaamun touhuihin jää vain imelletyn perunalaatikon ja pastavuoan kypsennys (pappa graavaa lohet ja tekee sienisalaatin). Pöydän kattaminen käy yhdessä näppärästi, ja ruokailun jälkeen kun jokainen korjaa omat jälkensä ja laittaa astiat suoraan koneeseen niin keittiökin pysyy kauniina. Herkuttelujen jälkeen ei muuta kuin kelmut ruokien suojaksi, nostetaan ne jääkaappiin, joululiina vaihtoon ja keittiö on siisti! Ja ilman stressiä, tulee se joulu sieltä ilmankin ;)

Odotan tätä joulua jo kovasti! Niin ihanaa päästä lomailemaan jo marraskuun lopussa, ennen kuin siirryn virallisesti äitiyslomalle. Voin touhottaa joulujuttuja rauhassa, aivan mahtavaa! :) Kovasti odotan myös meidän yhteistä lomaa, olemme aina mieheni kanssa säästäneet kesälomamme joulunajaksi, jolloin olemme lomailleet pitkän pätkän yhdessä - luvassa on siis joutenoloa, leffailua, ulkoilua, saunomista ja hyvää ruokaa - en malta odottaa!

Kuvat weheartit-maailmasta!