Ikimuistoisia hetkiä!

Meillä oli eilen jännittävä päivä! Ajoin suoraan töistä miehen työpaikalle, josta ajeltiin yhdessä kohti Helsinkiä. Mies kävi ensin hammaslääkärissä, jonka jälkeen painuttiin nälkäisinä Kamppiin syömään! Yritettiin käydä vähän kurkkimassa lähistöllä olevia ruokapaikkoja, mutta mikään ei kovin inspannut - paitsi jäätävä tuuli inspasi takaisin Kampin sisätiloihin, joten ei kun Memphisiin :) Hyvin maistui ja saatiin samalla höpistyä päivän kuulumiset ja odotella jännittyneinä että kello lähenisi puolta seitsemää... Kuuden jälkeen lähdettiinkin sitten talsimaan masut täynnä kohti Raskausklinikkaa ja KYLLÄ, 3D/4D-ultraa!! Mua oli jännittänyt koko päivän ihan niin että välillä tuli oikein oksettava olo! :D Mikään "hätä-jännitys" se ei ollut sillä oltiinhan me rakenneultrassa jo kuultu että pienokaisella on siellä kaikki hyvin, mutta sellainen ihana kutkuttava jännitys oli kyllä ilmassa; nähtäisiköhän me meidän tytön kasvot ensimmäistä kertaa? Millainen ihminen me kaksi saadaan aikaiseksi? Näkyykö hänessä jo meidän piirteitä?

Oltiin Raskausklinikalla jo hyvissä ajoin, ja juuri oikeaan aikaan meidän kutsuttiin lääkärin huoneeseen. Meidän perinatologina toimi aivan ihana ja rauhallinen mies, joka ensin kirjasi tietomme koneelle ja sitten saimmekin siirtyä samantien tutkittavaksi! Ja siellä taas ruudulla keikkui pieni sammakonpoikanen <3

On se aivan huikeeta mitä kaikkea nykyisin voidaankaan jo raskausaikana selvittää! Ja kuinka se ultra voikaan toimia niin fiksusti; vain nappia painamalla lääkäri sai muutettua näkymään luiden sijaan sisäelimet, välillä katsottiin 2D:nä ja välillä taas sillä uskomattoman tarkalla värillisellä liikkuvalla kuvalla - oudointa oli taas nähdä ja tuntea pienen liikkeet samaan aikaan, tulee jotenkin todella utopistinen olo? :D

Typy voi siellä edelleen vallan mainiosti! Hän on hyvin syvällä lantiossa pää tiukasti alaspäin, ja kuten rakenneultrassakin niin myös tässä tämä aiheutti hieman hankaluuksia saada kasvoja näkyviin! Kovin siellä ujosteltiin ja oikein käännettiin päätä aina poispäin "kameran alta" :D ihan on yhtä kuvauksellinen kuin äitinsäkin... Mutta loppujen lopuksi odotus palkittiin kahdella oikein kauniilla kasvokuvalla <3 Saatiin siis samalla varmistettua ettei hänellä ole mitään huuli-suulakihalkiota tms., myös aivojen rakenne aivokurkiaisineenkin oli hyvin kaunis ja juuri kuten pitääkin.

Äärimmäisen tarkkaan käytiin myös läpi selkäranka ja -nikamat, kaikenkaikkiaan koko luusto mittoineen, sisäelimet ja niiden toiminta läpileikkauksineen, liikkuvuus jne. Yhdessä kohtaa näimme jopa kuinka tytön kieli liikkui suun sisällä kun hän nassutteli lapsivettä! :D Käsittämätöntä...

Ja samalla saatiin toki vielä varmistus siitäkin että tyttö siellä asustaa! <3 Huh, saadaan pitää viime viikonloppuna saadut aivan ihanat tuliaiset: pienen pieni farkkumekko ja siihen kuuluva valkoinen neule, vaaleanpunaiset ballerinatossut jne. Keep them coming! ;)

Saatiin käynniltä mukaan kirjallinen kooste sikiön kasvusta, liuta kuvia ja myös DVD-tallenne! Kuvia on mahdollista saada tallennettua myös muistitikulle, joten saa kyllä varmasti kallisarvoiset muistot talteen :)

Vasta kahdeksan jälkeen päästiin siis ajalemaan takaisin miehen työpaikan kautta kotiinpäin, olipa pitkä päivä! Kotimatkalla haettiin myös Aatu kotiin joka oli viettänyt kunnon hemmottelupäivän "papan" luona herkkuineen ja lenkkeineen :) Kotona katsotiin vielä Aku ja 7 ihmettä (naurettiin taas ihan hulluna, on se vaan aikamoinen tapaus!) jonka jälkeen rysähdin sänkyyn. Nukahdin varmaan samalla hetkellä kun laskin pään tyynyyn.

Tiistaina käväsin myös neuvolassa, jossa kaikki oli hieman laskenutta hemoglobiiniani lukuunottamatta hyvin! :) Viikkoja on nyt kasassa 23 ja sf-mitta napsahti ensimmäisellä mittauksella kauniisti keskikäyrän alatuntumaan. Ei muuta kuin rautakuuria päälle ja muuten jatketaan samaan malliin <3

Huomisen työpäivän jälkeen olisikin taas työviikko pulkassa ja leppoisa viikonloppu edessä, aamukammassa on jäljellä enää 15 työpäivää! Oi loma... miten sitä odotankaan!<3