torstai 2. lokakuuta 2014

Lokakuu!

Lokakuu on täällä! Minulle lokakuu on lupaus joulusta, ja yllättäen siksi yksi vuoden ihanimmista kuukausista :)

Jotkut ovat varmasti järkyttyneitä siitä, että joulu hiipii kauppoihin ja mainoslehtisiin jo lokakuussa, mutta jouluihminen vain hykertelee onneissaan! Joulunaika on niin lyhyt, että suuri osa siitä ihanuudesta on sitä odotusta ja meidän perheessä virallinen joulunodotus alkaa lokakuussa! Silloin saa rauhassa lämmitellä glögiä, suunnitella jouluherkkuja, aaton koristeluja ja syömisiä aivan rauhassa. Toki voin myös samaan hengenvetoon tunnustaa, että kyllä, kuuntelin Spotifysta Michael Bublen joulualbumia lauantaina kardemummakakkua leipoessani... ;)



Joulussa parasta on se joulu. Ne tuoksut (jouluruoat ja erityisesti se kinkun tuoksu juoluaamuna on ihana vaikka en kinkusta sen suuremmin välitäkään, piparit, glögi, kuusi, kynttilät jne.), tietynlainen seesteisyys ja joululoma, touhuaminen (kaikenlainen puuhastelu; piparien leipominen, joka vuotisen Muumi-piparkakkutalon väkerrys, joulukorttien askartelu jne.), rakkaiden ihmisten kokoontuminen ja se tunnelma! Aatto on ehdottomasti vuoden paras päivä, se on niin täynnä perinteitä ja tunnelmaa :)Aattoon kuuluu rauhallinen aamupala kun kuusi jo tuoksuu olkkarissa ja kinkku on nostettu uunista, katsellaan telkkarista jouluohjelmia (Joulupukin kuumalinja!!) ja koristellaan yhdessä joulukuusi.




Sitten ollaankin lähdetty porukalla lounaalle isovanhemmilleni, jossa on jättikattilallinen riisipuuroa (ja tietty se manteli), sekametelisoppaa, taatelikakkua ja se mummolan tunnelma. Mummo ja pappa ovat myös jouluihmisiä ja siellä on koti aina ihan joulutunnelmissa! On aito kuusi, koristeet ja se yksi perinne joka on säilynyt lapsuudesta asti: mummolan eteisen seinällä roikkuu aina aattona iso joulusukka joka on täynnä pieniä suklaapatukoita ja herkkuja! Da Capoa, pätkistä, tikkareita ja Suffeleita :) Siinä katsotaan aina Lumiukko jonka jälkeen lähdetään hautausmaan kautta takaisin valmistelemaan sitä vuoden odotetuinta ruokahetkeä (välillä ollaan käyty hautausmaalla vasta sit illalla kun on pimeetä, se kynttilämeri on uskomaton... nyt muutamana vuonna kyseinen reissu on jäänyt kokonaan välistä kun on ollut kurja keli ja se sauna on houkutellut paljon enemmän - onneksi sen kynttilän voi sytyttää kotonakin kaikkien edesmenneiden läheisten muistoksi). Siellä me äidin kanssa touhutaan pöytää jo koreaksi samalla kun hoituu pari erää Yatzya tai ristiseiskaa.




Jouluki meitä kokoontuu useimmiten toki äiti ja isäpuoli, pikkuveli ja meidän perhe, mummo ja pappa sekä sisko ja veli perheineen, toki välillä ovat viettäneet joulua myös omilla appivanhemmillaan, onneksi jouluna riittää vielä monta juhlapyhää jolloin nähdä ja herkutella! Siinä sitten rauhassa syödään jouluruoat, keitetään glögit jälkkäriksi ja tuhotaan porukalla olkkarin pöydällä olevaa kippoa joka on pullollaan suklaakonvehteja ja marmeladia... ja odotellaan joulupukkia! :) Joulupukki tulee jakamaan lahjat ja höpöttää siinä hetken, siinä kyllä tovi vierähtää kun seurataan lasten pakettien avaamista - ja mun sisko seuraa mun pakettien avaamista. Vähitellen alkaa siinä olla ilta jo niin pitkällä, että ihmiset hiipivät omiin koteihinsa nauttimaan aaton rauhasta! Ja niin mekin miehen kanssa <3 lämmitetään aina kotona puusauna, katsotaan joku hyvän tuulen leffa ja syödään suklaata. Jouluaatto on niin ihana, ja tuo ilta oman kodin rauhassa kruunaa kaiken!




Ensi vuonna joulumme tulee olemaan hieman erilainen, kun joukossa on yksi pieni tonttu lisää! Haluan säilyttää meidän perheessä monia perinteitä joihin olen lapsuudessani tottunut, ja toivottavasti saan jatkettua joulurakkautta myös tuleville sukupolville! Tärkeintä joulussa on perhe, läheisten ihmisten läsnäolo ja rauhallisuus (sen oleellisen, eli ruoan, lisäksi). Haluankin myös jatkossa ns. jakaa joulun niin, että aatto vietetään yhdessä ja joulupäivä toisessa paikassa, mikäli ei koko poppoo kokoonnuta kerralla yhteen (tällä meidän yhdistyvällä pesueella meitä olisi meinaan armeijallinen!), paikasta toiseen hyppimiseen aattona ei ryhdytä - mielummin sitä rauhoittuu rakkaiden kanssa yhtenä päivänä ja toisten rakkaiden kanssa toisena, onneksi joulu kestää monen monta päivää! ;)

Monet kokevat joulun valitettavan stressaavaksi ajaksi; on kokkausta, siivousta, koristelua ja lahjarumbaa - mutta se asenne lähtee jokaisesta itsestään! Tunnelmallisen ja rennon joulun salaisuus on organisointi, jossa me aletaan äidin kanssa olla jo ammattilaisia. Ollaan yhdessä tehty muut jouluruoat jo ennen aattoa pakkaseen valmiiksi, joten aattoaamun touhuihin jää vain imelletyn perunalaatikon ja pastavuoan kypsennys (pappa graavaa lohet ja tekee sienisalaatin). Pöydän kattaminen käy yhdessä näppärästi, ja ruokailun jälkeen kun jokainen korjaa omat jälkensä ja laittaa astiat suoraan koneeseen niin keittiökin pysyy kauniina. Herkuttelujen jälkeen ei muuta kuin kelmut ruokien suojaksi, nostetaan ne jääkaappiin, joululiina vaihtoon ja keittiö on siisti! Ja ilman stressiä, tulee se joulu sieltä ilmankin ;)

Odotan tätä joulua jo kovasti! Niin ihanaa päästä lomailemaan jo marraskuun lopussa, ennen kuin siirryn virallisesti äitiyslomalle. Voin touhottaa joulujuttuja rauhassa, aivan mahtavaa! :) Kovasti odotan myös meidän yhteistä lomaa, olemme aina mieheni kanssa säästäneet kesälomamme joulunajaksi, jolloin olemme lomailleet pitkän pätkän yhdessä - luvassa on siis joutenoloa, leffailua, ulkoilua, saunomista ja hyvää ruokaa - en malta odottaa!

Kuvat weheartit-maailmasta!

2 kommenttia:

  1. Ihastuttava kirjoitus!! :)
    Voi miten samanlaisia fiilistelijöitä joulusta olemmekaan, meillä varmasti riittäisi kasvotustenkin juttua joulusta loputtomiin, sen verran omilta ajatuksilta kirjoituksesi herätti. ;) Ja juurikin tuo joulun stressaus, sehän on kiinni tosiaan vain itsestään. Itse olen karsinut kaiken stressaavan joulusta pois ja valmistan joulua vain niin miten siitä nautin itsekin. Odotahan vain kun teidän pikkutonttunne kasvaa sen ikäiseksi että alkaa ymmärtämään joulua, voin kertoa että saat samalla elää joulun taikaa uudelleen itsekin kuin lapsi. Itse myönnän eläväni joulua lasteni kautta, heidän "uskominen" joulun taikaan saa itselleni samat tunteet kuin omassa lapsuudessani. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En malta odottaa meidän tulevia perhejouluja, ehkä sitten jotkut eivät enää katso meikäläistä kuin hullua kun voin tonttuilla lapsen kanssa! ;) kaikki juhlapyhät ovat ihania juuri niiden perinteiden vuoksi (vapun munkit, itsenäsyyspäivän vastaanoton seuraaminen suklaakonvehtirasioiden ympäröimänä, juhannuksen lupiinikimpun kerääminen ja grilliherkut, uudenvuoden nakit ja perunasalaatti raketteineen ja yösaunoineen) mutta jouluun jotenkin kiteytyy se kaikki ihanuus! Se on rakkain vuodenaika kokonaisuudessaan :)

      Poista