tiistai 14. lokakuuta 2014

Happy happy happy news!

Viime keskiviikkona, 8.10., suunnattiin me miehen kanssa Hyvinkään sairaalaan rakenneultraan. Edellisen neuvolakäynnin ylläri-ultraus oli rauhoittanut mieltä niin että tiesin siellä kaiken olevan suurpiirteittäin hyvin, mutta toki jännitti silti ihan hirvittävästi... Onneksi päästiin hyvissä ajoin tutkimushuoneeseen jossa meidät vastaanotti aurinkoinen ja kokenut kätilö. Sain samantien hypähtää ultran lähettyville samalla kun kätilö kyseli voinnistani ja mahdollisista supisteluista, joita en vielä ole havainnut. Heti päästiin onneksi asiaan ja ruudulle tuli näkyville ihana pienokainen, 20cm pitkä ja 300g painoinen ihminen <3 Siellä hän pötkötteli kuulemma virtsarakkoni päällä (en yllättynyt...), hyvin syvällä lantiossa pää alaspäin. On se uskomatonta mitä kaikkea voidaan ultrauksella nykyän selvittää, ja ennenkaikkea minkä ammattitaidon se vaatii että niistä todella osaa tulkita mitään, meillä meinasi miehen kanssa olla hieman vaikeuksia vaikka kätilö aina havainnollisti missä mikäkin ruuminosa menee :D Mutta ensin tsekattiin että kaikki näytti raajallisesti olevan kunnossa, kaksi kättä ja kaksi jalkaa oikeine luineen ja jotka liikkuvat kauniisti. Hyvin tarkkaan tutkittiin myös aivolohkot, kallon luusto, ruokatorvi, mahalaukku, suolisto ja virtsarakko. Sydämen toimintaa seurattiin tarkkaan, monesta eri kulmasta, väreillä ja hidastettuna; keksi eteistä ja kaksi kammiota joiden välillä veri kiersi nätisti. Myös napanuoran verivirtaus tarkastettiin ja laskettiin suonten määrä. Muutoin käytiin läpi myös vauvan yleinen liikkuvuus, istukka ja lapsiveden määrä - kaikki näytti hänellä olevan siellä mitä parhaiten <3

Siinä tutkimusten lomassa pohdiskelin ääneen että mahtaisikohan sitä selvitä kumpi sieltä olisikaan tulossa. Hetken ja eri kulmista tutkittuaan, totesi kätilö hyvin varmasti "kyllä tämä tyttö on!" - pieni prinsessa! Kyyneleet silmissä naureskeltiin uutista, miten ihanaa! Niin osui kaikkien veikkaukset oikeaan, kovin olivat ystävät ja perhe varmoja että tyttö siellä on ;)

Ultran jälkeen lähdettiin miehen kanssa Willaan syömään! Siinä ruokia odotellessa soiteltiin perhe ja ystävät läpi ilouutisten merkeissä. Oltiin aivan ihmeissämme ja minä Naantalin aurinkona yritin malttaa saada ruokani syötyä, fiilis oli jotenkin tosi jännittynyt, onnellinen ja hysteerisen rauhallinen samaan aikaan! Jälkkärikahvien jälkeen käytiin vielä vähän shoppailemassa, päätarkoitus oli löytää
ystävälle babyshower-lahja mutta tarttuipa sieltä Lindexin lastenosastolta jotain meillekin <3

Käytiin samalla reissulla vielä ruokakaupassa kunnes lähdettiin ajelemaan kotiin! Ilta meni vielä ihmetyksen vallassa, katseltiin telkkua ja löhöttiin vain sohvalla, sadepäivä kun ei houkutellut lenkille - hienohelma-mäykkykin vain kaivautui syvemmälle viltin uumeniin kun kehtasin ehdottaa ulkoilua!
Oli kyllä ihana ja jopa hieman taianomainen päivä!

Nyt ovatkin käynnistyneet pohdinnat, ja hyvin laajassa mittakaavassa; uusi tilavampi auto, vauvanhuone, vaunut... mitä kaikkea! Nimi-asia on onneksi nyt helpoin, sillä tytölle meillä on ollut nimi jo usemman vuoden, yksi pohdittava asia vähemmän :)

Vauvanhuoneen osalta olen vielä aika sekaisin, kovin olen yrittänyt etsiä eri ideoita ja vinkkejä esim. Pinterestin ihanasta maailmasta mutta tämä valinnanvaikeus! On niin ihania värimaailmoja, jotenkin omaa silmää miellyttää ehkä eniten sellainen rauhallisen pinkin/vaaleanpunaisen, harmaan ja luonnonvalkoisen yhdistelmä. Myös keltainen on raikkaan neutraali mutta onko se helposti liian rauhaton? Mies haluaisi ehdottomasti saada huoneeseen jollain tapaa Nalle Puhia, mutta onko se sitten ihan tapettina ja muina pieninä yksityiskohtina - ihanaa suunnittelua!



Vaunuissa oma silmäni on mieltynyt eniten Emmaljungaan ja Brioon uusimpiin malleihin. Suunniteltiinkin reissua lastentarvike-liikkeisiin jotta saadaan vähän tuntumaa eri merkeistä ja malleista, ollaan kyllä aika noviiseja tässä asiassa; mihin asioihin kiinnittää huomiota, mitä vaunuille tulee olla ja mitä ei? Tällä hetkellä ajattelen lähinnä niin, että en toivo pieniä kääntyviä eturenkaita, värimaailmana harmaa/musta ja... no, siinäpä se, tämän enempää en vaunuista tiedä! Onneksi olen kuullut että liikkeissä saa asiantuntevaa palvelua :)

Ja autosta... no, tämä on kyllä täysin miehen valtakuntaa, väristä voin kertoa mielipiteeni! :D

2 kommenttia:

  1. Ihanaa vauvantuoksuista tekstiä! :) Ihastuttavaa onnea odotukseen. <3 Oma pieni prinsessani täytti eilen jo 10 vuotta, miten ihmeessä se aika voi mennä näin nopeaan?? :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin vauvantuoksuisessa huurussa sitä tuntee nyt elävänsäkin, pitää nauttia tästä kallisarvoisesta ajasta! :) Kyllä se aika menee kamalaa vauhtia ja lapset kasvavat silmien edessä, siskoni nuorin poika on jo 7-vuotias ekaluokkalainen mutta ikuinen vauva tämän tädin silmissä. Kovasti onnea teidän kymppi-typylle!

      Poista